Sunnuntai 20. lokakuuta 2019

KD-lehti » Juttuarkisto » Tuloveroalennukset velka­rahalla on huono elvytys­keino

Tuloveroalennukset velka­rahalla on huono elvytys­keino

27.11.2008

Esa Erävalo


Puoluevaltuustossa oli yksi koeäänestys. Kimmo Rantanen ja Tellervo Vallius eivät saaneet kannatusta esitykselle, että piirijärjestöjen puolueelta saamat avustukset jaettaisiin  henkilöjäsenmäärien suhteessa ja samalla myös kansanedustajien puoluevero jaettaisiin tasan kaikille piireille.

– Tuloverokevennyksistä kiinni pitäminen on karhunpalvelus tuleville sukupolville, jotka joutuvat vastaamaan niistä veloista, joiden turvin veroja nyt kevennetään, sanoi Räsänen.

– Tuloveroalennus ei ole paras talouden elvyttäjä. Veronkevennysten dynaaminen, elvyttävä vaikutus on arviolta 25-30% veronkevennysten määrästä, totesi KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen katsauksessaan puoluevaltuustolle lauantaina Eduskunnan auditoriossa.

Hintoihin sunnuntailisä

Räsäsen mielestä hallituksen esittämä elvytyspaketti asunto- ja korjausrakentamiseksi sekä viennin edistämiseksi on sinänsä kannatettava, mutta...

– Hyvinvointipalveluihin, ennen muuta kansanterveyteen panostaminen tulee myös ymmärtää elvyttävänä investointina. Palvelujen kautta raha kiertää tehokkaasti kotimaiseen kulutukseen ja samalla saadaan terveys- ja hyvinvointihyötyjä tulevaisuuteen. Hallituksen elvytyspaketti on tältä osin puutteellinen.

KD:n puheenjohtajan katsauksesta eniten julkisuutta sai kritiikki kauppojen sunnuntaiaukiolon laajentamista kohtaan.

–  Nekin asiakkaat, jotka eivät sunnuntaikaupan palveluja käytä, joutuvat kohonneissa hinnoissa maksamaan korkeammat sunnuntaipalkat. Pitäisikö tuotteiden hintoihin saada sunnuntailisä – ne, jotka haluavat hyödyntää kalliimpia sunnuntaipalveluja, myös maksaisivat siitä?

Sakot voitava muuntaa vankeudeksi

Päivi Räsäsen mielestä tehtiin virhe, kun poistettiin poliisin antamien sakkojen muuntomahdollisuus vankeusrangaistukseksi.

– Ne uhkakuvat, joiden vuoksi lakia vastustimme, näyttävät toteutuvan. Jotkut asiakkaat repivät sakon heti, koska tietävät, ettei sillä ole mitään merkitystä. Ennaltaehkäisevä vaikutus rikollisuuden torjumiseksi poistuu ja rötökset lisääntyvät. Kaikki asianomistajat eivät enää anna suostumustaan koko menettelyyn, vaan haluavat pikkurikoksetkin tuomioistuinkäsittelyyn. Syyttäjien, tuomareiden ja haastemiesten työtaakka näin lisääntyy, totesi Päivi Räsänen.

Tai sitten ei...

Poliittisessa keskustelussa Marjo Anttoora iloitsi, että on kerrankin eri mieltä Päivi Räsäsen kanssa.
– Sakon muuntamisessa seuraukset eivät häviä, vaan ne ovat edelleen ulosottokelpoisia. Jos 180 eurosta tulee 10 päivää vankeutta, tulee samalla isot kustannukset valtiolle. Todellinen ongelma sen sijaan on, ettei syytettyjä saada istuntoihin, totesi Anttoora.

Samaan puuttui Esko Repo.
– Entisenä lautamiehenä ihmettelin kuinka 40 markkaa tuloja muuttui 300 markan menoiksi. Miksei voi sakkorangaistusta korvata työllä, jos ei ole rahaa millä korvata?

Myös Anja Paavonperä oli sitä mieltä, että ”toisille kolahtaa, että sakkolappu tuo seurauksia.”
– Jos on jättänyt vuokrat maksamatta, ei saa tukiasuntoa. Tämä ei ole oikein. Pitää päinvastoin lisätä tukiasuntoja ja kotipalvelun kautta tukea elämänhallintaa. Se vähentäisi myös tapaturma-alttiiden erityissairaanhoitoa.

Velkavetoinen talouskasvu

Viime vuosien talouskasvu on myös Suomessa ollut velkavetoista, eduskunta­ryhmän puheen­johtaja Bjarne Kallis selvitti omassa katsauksessaan.
– Vuonna 2003 kotitalouksien asuntovelka oli 30 miljardia euroa ja kulutusvelka 8 miljardia euroa. Tuosta 38 miljardista on noustu nykytasolle 90 miljardia euroa.
– Verokevennykset ovat olleet vuositasolla 0,6-0,8 miljardia euroa, mutta lisävelkaa on otettu vuosittain 10 miljardia euroa. Jokainen voi laskea kumpaan talouskasvu on perustunut, sanoi Kallis.

Hän puuttui myös talouskriisin syihin.
– Pääsemme kestävälle pohjalle kun ahneus ja keinottelu saadaan kuriin.
Kallis otti esimerkkejä Ruotsista, kuinka siellä ylisuuria palkkioita saaneet ovat julkisen kohun jälkeen luopuneet niistä.
– Kun piensijoittaja esitti Stora Enson yhtiökokouksessa, että eikö voisi tinkiä hallituspalkkioista – 12000 euroa/kokous – häntä ei kuunneltu, harmitteli Kallis.

Vilkas keskustelu

Poliittisessa keskustelussa Sirpa Tuomi peräsi perheverotusta. Bjarne Kallis vastasi, että eduskuntaryhmä on pyrkinyt tukemaan erilaisia perheitä tasapuolisesti kolmella tavalla:
Tulonsiirroilla, kuten lapsilisiä ja kotihoidontukea nostamalla, pienentämällä maksuja, kuten  päivähoitomaksuja sekä ajamalla erilaisia verovähennyksiä lapsiperheille.

Kimmo Rantanen toivoi, ettei kunnissa lomautettaisi opettajia tai terveydenhuollon henkilökuntaa.

Jaana Shelby korosti luomakunnan suojelua.
– Keskitetty kouluruokailu voi Salossa johtaa siihen, että ruoka tulee 45 km päästä. Tulee paljon päästöjä. Myös sunnuntai-aukiolon vapautus lisää liikennettä.

Jussi Kärmeranta puuttui siihen, että joka neljäs tehohoidon paikka menee alkoholisairaille.
– Kyse ei ole lainsäädännöstä vaan kulttuurin heikkenemisestä. Etsin ratkaisua ennemmin ennaltaehkäisevästä kotipalvelusta.

Mika Ebeling muistutti Ronald Reaganin toteamuksesta, että taantuma on silloin kun naapuri joutuu työttömäksi, lama silloin, kun itse joutuu.

Väinö Lindberg kehotti valvomaan, että kunnat tekevät lastensuojeluohjelman kuten uusi lastensuojelulaki edellyttää.

Jari Tulosta ärsyttävät erilaiset taksat eri kunnissa.
– Esimerkiksi Kaarinan ja Piikkiön ympäristölupamaksuissa on kymmenkertaisia eroja.

Paljon hyvääkin

Kumpikin katsauksen pitänyt halusi rohkaista korostamalla hyviä asioita.
– Neljä viidestä lapsesta voi hyvin. Maassa on paljon hyvää ja terveydenhuoltojärjestelmä monessa suhteessa maailman parasta. Pidetään hyvästä kiinni, sanoi Räsänen.

Päivi Räsänen harmitteli, että kunnat ovat niin tiukilla, etteivät pysty korjaamaan palveluja järkevämmiksi.
– Joka kunnassa ei tarvitsisi kehittää uudelleen parhaita ideoita.

– Lainsäädäntöä tulisi lisätä kotipalvelujen, kouluterveydenhuollon ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen osalta. Esimerkiksi Lammin kunnassa saatiin näin säästöä raskaan mielenterveyshoidon menoihin, mainitsi Räsänen.

– Suomi on maailman 3. tasa-arvoisin tulonjaoltaan. Yhteiskunta on mennyt yleisesti ottaen parempaan suuntaan, iloitsi Kallis.

– Paljon on myös tehtävää. Esimerkiksi jos puoliso on tehnyt ikänsä kotona töitä ja tulee avioero, hylätty ei saa mitään perhe-eläkkeestä vaan uusi puoliso saa eläke-edut.  Olisi oikeudenmukaista jakaa eläke-edut tasan, sanoi Kallis.

Kokous antoi neljä julkilausumaa, jotka ovat lehtemme sivulla 2.

Omin voimin EU-vaaleihin

Todennäköisesti lähdemme omalla listalla kesäkuun EU-parlamenttivaaleihin, sanoi Päivi Räsänen puoluevaltuustolle.

– Ennen kunnallisvaaleja olin yhteydessä perussuomalaisiin ja Rkp:een, mutta vaalien jälkeen molemmat päättivät mennä omin voimin Euroopan Parlamentin  vaaleihin, selvitti Räsänen vaaliliittoneuvotteluja.

Vahvoja ehdokkaita haussa

Puoluehallitus sai valtuudet asettaa ehdokkaat. Tammikuun puoluehallituksessa on nimettävä jo merkittävä joukko ehdokkaita, joten ehdokashankinta tulee käynnistää nopeasti.

– Ehdokasvalinnat tekee siis puoluehallitus, mutta piirejä kuullaan, joten siellä on syytä olla näkyvien, valovoimaisten ehdokkaitten etsinnässä aktiivinen.

Puolueen listan tulee saada ainakin 100.000 ääntä. Kunnallisvaaleissa KD sai 106.000 ääntä ja eduskuntavaaleissa 135.000. Eurovaaleissa äänestysprosentti on kuitenkin paljon alempi ja puolueista PS, Rkp ja KD ovat kovan haasteen edessä.

– Omaan EU-parlamenttipaikkaan tähtäämme tosissamme. Se on erittäin haastava, mutta ei mahdoton tavoite, arvioi Räsänen.

– Nämä vaalit tarjoavat myös mahdollisuuden pitää omia tavoitteitamme ja arvojamme esillä siinä keskustelussa, mihin suuntaan haluamme Euroopan Unionia kehittää. Europarlamenttivaaliehdokkaat saavat myös näkyvyyttä 2011 eduskuntavaaleja varten, kannusti Päivi Räsänen.

Iiro Silvander toivoi, ettei asetettaisi julkkisehdokkaita.
– Julkimot häviävät vaalien jälkeen taivaan tuuliin eikä puolue hyödy pitkällä tähtäyksellä.

Aulis Junkala ainoana esitti, ettei EU-vaalikamppailussa poltettaisi rahaa.
– Tässä tilanteessa ehdokasasettelun tulee olla erityisen vahvaa, korosti Päivi Räsänen.