Sunnuntai 20. lokakuuta 2019

KD-lehti » Juttuarkisto » Joululauluihin latautuu valtava tunnesisältö

Joululauluihin latautuu valtava tunnesisältö

18.12.2008

Risto Rasilainen



– Oma joulumusiikkiperinteemme on melko ainutlaatuinen, Puolaa lukuunottamatta vastaavaa ei taida muualta Euroopasta löytyä.

Oopperalaulaja Hannu Jurmu tunnustautuu 100-prosenttiseksi jouluihmiseksi, jolle joulutunnelman syntyyn vaikuttaa paljolti myös ajankohdan musiikki.

Kun kyse on joulusta, oopperalaulaja Hannu Jurmu jakaa ihmiset selkeästi kahteen eri ryhmään: jouluihmisiin ja heihin, joille joulu ei ole vuoden odotetuin, koko mielen valtaava juhla.
– Ja en tarkoita nyt pelkästään joulun kristillistä merkitystä ja sanomaa, vaan yleisemmin sitä tunnetilaa, jonka joulu ja siihen liittyvät asiat  ihmisessä usein synnyttävät.

Hannulle itselleen joulu on jo pikkupojasta asti ollut se kaikkein tärkein juhlahetki, jonka odotukseen ja viettoon yhä edelleen latautuu runsaasti tunnesisältöä.

Iso osa siitä syntyy jouluun liittyvästä musiikista, johon Hannulla on jo vuosikymmeniä ollut poikkeuksellisen intensiivinen suhde.

Harrastuksena joululaulut

– Varhaisimmat muistoni joululauluista tulevat radiolähetyksistä, joissa niitä ensimmäisen kerran kuulin, Hannu kertoo.

– Noihin aikoihin yleiset c-kasetit alkoivat täyttyä radiosta äänittämästäni joulumusiikista, joka sittemmin vaihtui joululaulunuottien ja jouluaiheisten äänilevyjen keräämiseksi.

Harrastus on jatkunut tähän päivään asti, ja tehnyt Hannusta todellisen joulumusiikin asiantuntijan. Samalla hän on tullut tehneeksi joitain kulttuurihistoriallisestikin merkittäviä löytöjä.

Moni joululaulumme merkkimiesten käsialaa

– Suomalaiselle joululauluperinteelle on leimallista paitsi sen runsaus, myös tekijäkaartin tasokkuus. Niin säveltäjinä kuin sanoittajina on usein ollut kulttuurimme eturivin taiteilijoita.

Tämä on Hannun mukaan harvinaista, jos vertailukohdaksi otetaan joulumusiikki ylipäätään.
– Kysehän on paljolti käyttömusiikista, etenkin vahvasti levinneiden amerikkalaisten joululaulujen osalta. Meillä tekijät taas ovat lähes poikkeuksetta olleet asialla ei-kaupallisin lähtökohdin.

Nykyajan joululauluperinne alkoi 1800-luvulla

Nykyinen joululauluperinteemme juontaa 1800-luvulle, jolloin laulujen aihepiiri alkoi ulottua myös maallisen elämän alueelle.

– Tätä edelsivät evankelis-luterilaisen kirkon jouluvirret, ja niitä ennen veisattiin katolisen kirkon joulunäytelmiin tehtyjä, keskiaikaisia Piae Cantiones -hymnejä.

Musiikinlajin todellisen kestoklassikon, Jouluyö, juhlayön, säveltänyt itävaltalaisurkuri Franz Gruber on Hannun mukaan nimettävissä nykyajan joululauluperinteen esi-isäksi.

– Sävelmän syntyyn liittyy tarina. Sen mukaan rotat olisivat jyrsineet Gruberin kotikirkon urkujen palkeet rikki, kun vastasyntynyttä lasta oltiin jouluaattona käymässä kastamaan.

– Joululapsen ja tämän äidin innoittamana laulun sanat nopeasti kirjoittanut Josef Mohr antoi ne Gruberille, joka kirjoitti sävelmän urkujen sijaan kitaralle ja kahdelle miesäänelle. Tässä muodossa kappale sai ensiesityksensä jouluaattona 1818. Sittemmin Gruber teki sävellyksestään useampiakin eri sovituksia, urkujen lisäksi orkesterille.

Hyvän joululaulun edellytyksenä tunnelmallisuus

Joululaululevyt ovat tätä nykyä osa kaupallistuneen joulun vakiotarjontaa. Miltei jokainen artisti on jossain vaiheessa uraansa tehnyt ainakin yhden joulumusiikkiäänitteen. Niiden musiikillinen taso ei – kauniisti sanottuna – välttämättä aina häikäise.

– Joulumusiikin esittäminen ei ole mikään läpihuutojuttu, vahvistaa Hannukin.
– Etenkin, kun kyse on joulun kristillistä sanomaa välittävästä kappaleesta, tulkinta vaatii tyylitajua ja ammattitaitoa.

Hannun mukaan klassisen koulutuksen saaneen laulajan tulisi kyetä esittämään kappale kansanomaisesti,  jottei se muistuttaisi oopperaesitystä.

– Vastaavasti iskelmälaulajan esitys ei saisi kuulostaa viihteeltä, jos ohjelmistossa on vakavahenkinen, hengellissävyinen joululaulu. Tonttu- ja kuusijuhlalaulut ovat eri asia.

Entä millaisista aineksista hyvä joululaulu sitten syntyy?

– Kauniin melodian lisäksi sanoituksessa pitää mielestäni olla tietty topeliaaninen tunnelma, jopa vähän kiiltokuvamainenkin.

– Laulun tulisi henkiä hiljentymistä ja rauhoittumista, levollisuutta.
– Jos nämä seikat vielä osataan päivittää nykyhetkeen, silloin lopputuloksena voi olla uusi joululaulu­klassikko.

Jurmu löysi joululauluja arkistojen kätköistä

Joululaulufriikillä oli pyyntionnea vanhojen laulujen metsästyksessä.
Valitessaan lauluja tänä syksynä ilmestyneelle omalle  joululevylleen Hannu Jurmulla oli mistä ottaa.
– Oman nuottiarkiston lisäksi todellinen aarreaitta on Nurmeksen kirjasto, josta löytyy Toivo Piirosen keräämä, yli 4500 nimikkeen joululaulunuotisto.

– Ajatuksena oli tehdä sikälikin poikkeuksellinen joululevy, että sille sisältyisi joitain todellisia harvinaisuuksia.

Kuten kävikin, kiitos Hannun ahkeran kiertelyn antikvariaateissa ja arkistoissa.
– Moni suomalaisten joululaulujen klassikko on syntynyt tilaustyönä 1900-luvun alussa ilmestyneisiin joululehtiin, laulaja kertoo.

– Niiden vanhoista vuosikerroista tein muutaman yllätyslöydön.  Kuten tähän asti lähes tuntematon ja  aiemmin levyttämätön Tulo vanhaan kotiin, Wilho ja Impi Siukosen käsialaa oleva, hyvin nostalginen joululaulu. Sen piilopaikkana oli Joululauluja-vihkonen vuodelta 1925.

Yleisradion nuotistosta löytyi 40-luvun helmi

Kokonaan uusi joululaulu Hannun eteen tuli Yleisradion nuotistosta, jossa se oli maannut 40-luvulta lähtien.
– Metsien joulu on säveltäjä Selim Palmgrenin ja runoilija Lauri Pohjanpään käsialaa, impressionistinen ja hienopiirteinen kuvaus jouluaamuisesta metsästä.

Kolmas Hannun onnenkantamoinen oli entuudestaan jo tuttu, mutta alkuperäissovituksena nykyversiosta eroava Me käymme joulun viettohon.

– Tämä Martti Turusen sävellys osui käsiini vuoden 1934 Nuori Voima- lehdestä, jossa se ensi kerran on julkaistu.

– Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että alkuperäissovitus on As-duurissa, vaikka laulua tänä päivänä esitetään Es-duurissa.

– Alkuperäisversion soinnut ovat paljon nykyisiä runsaammat, ja siksi otin sen omalle levylleni tässä muodossa.