Kohta koko Suomi alkaa viettää sinkkuelämää

31.03.2010

Kristiina Kunnas

Perheiden sosiaaliturvan voimakas rapautumiskehitys on pysäytettävä. Muuten perhettä ei uskalla tai viitsi perustaa enää kukaan, ja koko Suomi alkaa elää sinkkuelämää.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä  ja sen pääsihteeri Marjo Loponen sekä lainsäädäntösihteeri Marjo Anttoora ovat viime viikkoina kuumeisesti valmistelleet KD:n uutta perhepoliittista ohjelmaa.

Samanaikaisesti viestintäpäällikkö Asmo Maanselkä on ahertanut kampanjajulisteen ja monikanavaisen viestinnän kanssa. Viesti perhekampanjasta on pitänyt saada kiirimään mediaan ja koko kansalle aivan olympialaisten moton citius, altius, fortius mukaisesti, eli  nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Kampanjajulisteen Perustetaan perhe -motto sekä ilmassa leijuvat ruusunpunaiset unelmat jäävät katujyrän alle ihan oikeassa elämässä. Mistä työtä?

Nuoret elävät pätkätöiden ja/tai työttömyyden päättymättömässä kehässä. Yhteiskunta ei tue, vaan rankaisee. Opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat eivät rohkaise lasten saamiseen, ja kohtuuhintaisten asuntojen puute torppaa haaveet perhekoon kasvattamisesta.

KD:n perhekampanjan juliste halusi kuitenkin unelmoida. Juliste sanoo kuin Martin Luther King aikoinaan: ”Minulla on unelma.”  Hän ei tuonut Washingtonin Capitolin kukkulalle elokuussa 1963 mustan kansalaisoikeusliikkeen karua todellisuutta, vaan uskonsa valoisampaan  huomiseen – ja juuri unelman ylläpitämisestä hänet muistetaan. Unelmasta alkoivat muutokset. Mitä kohden ihminen pyrkii, ellei ole unelmia?

KD:n perhekampanjan juliste herätti ison huomion. Mediassa kohisi, ja osa KD-puolueväestä paheksui.
Perheseminaarissa muistutettiin, että kiireellisen ensiavun tarpeessa on yhä useampi perhe. Yksinhuoltajat kantavat raskainta taakkaa.

Perhekampanjajuliste uskalsi kuitenkin unelmoida siitä, että perheellinen saisi tukea ja turvaa, ei vain lähiverkostolta vaan myös yhteiskunnalta. Se halusi aktiivisesti unohtaa sosiaaliturvan voimakkaan rapautumiskehityksen, avioeroriskit, lastenhoidon ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeudet, lastenhoidon ja työelämän yhteensovittamisen vaikeudet, lapsiperheköyhyyden ja toimeentulotuen hakemiseen liittyvät häpeän tunteet.

Tosielämä on kaukana unelmasta. Jos nuorta perhettä ei ruveta auttamaan, ei kukaan halua enää perustaa perhettä. On mukavampaa ja halvempaa yksin.

Perheen perustamisen on tultava helpommaksi. Syntyvyyden lisäämiseen tarvitaan nykyistä lapsimyönteisempi yhteiskunta perhetukien korotuksineen.