Venkulointia Kreikan kanssa

29.04.2010

Esa Erävalo

Kreikan auttamisprosessissa on ollut nähtävissä venkulointia. Lainapaketin suhteen muka toivottiin aluksi, ettei sitä jouduta käyttämään. Oli kuitenkin selvää, että Kreikan hallitus mielellään ottaa alle markkinakoron olevan lainamahdollisuuden vastaan.

Kreikka ilmoittikin asiasta viime viikolla. Alle markkinakoron laina tulee olemaan, koska tietenkin Kreikka saisi pankeilta lainaa korkeammalla korolla.

Suomessa pääministeri on perustellut, että laina on Suomelle edullinen, koska ensin lainaamme rahaa pienellä korolla ja sitten lainaamme sen eteenpäin suurella korolla, joten suomalaiset hyötyvät erotuksesta. Tämä on heikko perustelu. On selvää, ettei Kreikka pysty lähivuosikymmeninä maksamaan lainaa takaisin. Kun laina-aika päättyy esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, joudumme antamaan lisää lainaa takaisinmaksua varten.

Millä Kreikka muka hankkii rahat lainojen takaisinmaksamiseksi? Oliiviöljyä viemällä? Turismituloilla? Luultavasti aika harvassa ovat ne suuryritykset, jotka haluavat investoida suuria teollisuuslaitoksia Kreikkaan ja näin turvata maalle vero- ja vientituloja.

Esimerkiksi Latviassa tai Virossa on menty tiukan taloudenpidon tielle ja alennettu palkkoja. Laina Kreikalle sotii tällaista tiukkaa taloudenpidon ajattelua vastaan antamalla maan hallitukselle pelivaraa. Ongelmia vähentäisi, jos EU-maiden 30 miljardin euron paketin sijasta ensin käytettäisiin Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n 10 miljardin euron paketti ja Kreikka pakotettaisiin IMF:n tiukkoihin lainaehtoihin.

Vaikka nyt kielletään, ettei Kreikan auttaminen muodosta ennakkotapausta, jonka perusteella on pakko tulevaisuudessa auttaa Portugalia, Espanjaa, Irlantia ja muita velkakierteessä olevia jäsenmaita, niin pelkään että tässäkin kierrellään kuumaa puuroa. Kun Espanjan hallitus istuu tumput suorana odottamassa ihmettä, joka kääntäisi talouden suunnan, on selvää että maa ajautuu syvemmälle kriisiin. Ja mitä tekee EU kriiseihin ajautuville, varsinkin koko talousalueen kannalta merkittäville jäsenmaille? Ostaa aikaa lainapaketeilla, veikkaisin.

Euroopassa ei olla näkevinään globaalin kilpailutilanteen muutosta. Kiinan ja  Intian johdolla entiset kehitysmaat nousevat suuriksi talousmahdeiksi. Kiina ohittaa bruttokansantuotteessa USA:n näillä näkymin 20 vuodessa, Euroopan jo aikaisemmin. EU:n jäsenmaat tarvitsevat voimakasta panostusta kilpailukykyynsä ja mahdollisimman nopeaa irrottautumista velkaantumiskehityksestä tiukalla taloudenpidolla.