Sunnuntai 22. syyskuuta 2019

KD-lehti » Juttuarkisto » Mielipidepalsta

Mielipidepalsta

Maahan muuttaneille lakimiehille Suomessa tarvitaan täydennys- tai muuntumiskoulutus lakialalla ja työtä

29.02.2008 20:36

On erittäin ajankohtaista nostaa esille sellainen kysymys kuin MaMu-lakimiehille, ketkä tulevat esim. Venäjältä, saada Suomessa täydennyskoulutus lakialla, missä he saavat oikeustieteellinen kandidaatin tutkinto, kuin Baltian maissa suorittaneet(2008 alk). Heillä on nyt oikeus saada pätevöitymistutkinto Suomessa, mutta venäläisillä ei,vaikka meillä tutkinnossa sama ohjelma ja enemmän opintoviikkoja. Maassa poliitikoiden pitää ajatella kannattaako käyttää meidän venäläisten lakimiesten asiantuntemusta Suomen valtion hyväksi tai ei? Odotamme oikeudenmukaisia päätöksiä Eduskunnan tasolla ja Opetushallituksen tasolla.

Olga Tchijik-Kinnunen
Turku

Väkivaltarikokset ja rangaistuskorvaukset

17.02.2008 17:34

Kirjoitin jutun HS:n verkkopalstalle, jossa vastasin pääasiassa siihen, etten kannattanut talous- ja verorikollisille korkeampia rangaistuksia, mutta otin esiin väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuskorvausjärjestelmän.

Näen, että tällainen, paremmin kuin kemialliset tai kirurgiset kastraatiot, antavat väkivalta- ja seksuaalirikollisille kovan pelotteen, ollen toisaalta paremmin ihmisoikeussopimusten mukaisia kun eivät käsitä rikoksentekijän vahingoittamista ruumiillisilla rangaistuksilla. Ideana on, että törkeään väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistynyt menettää tavanomaisten korvausten jälkeenkin suurimman osan omaisuudestaan valtiolle ja täten kerätyt varat korvamerkitään ja käytetään valtiokonttorin maksamiin väkivalta- ja seksuaalirikosten korvauksiin niissä tapauksissa, joissa vähävaraisemmilta tekijöiltä ei korvauksia saada perittyä.

Mikko Nummelin
Espoo

Vanhemmille pakollinen nettikoulutus

15.02.2008 14:50

Tietoturvayhtiö Symantecin kansainvälisen tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat monasti hakoteillä lastensa nettikäyttäytymisestä. Moni vanhempi ei myöskään vahdi lastensa surffailua. Tutkimukseen vastasi tuhansia lapsia ja aikuisia Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Australiasta, Saksasta, Ranskasta, Brasiliasta, Kiinasta ja Japanista. Yhdysvalloissa vanhemmat luulivat, että heidän lapsensa kuluttavat netissä aikaa vain kaksi tuntia kuukaudessa, vaikka lapset kertoivat kuluttavansa verkossa jopa 20 tuntia kuussa.

Aivan noin suuriin eroihin en usko Suomessa, mutta uskoisin, että ero on myös meillä melkoinen. Kuusitoista prosenttia yhdysvaltalaisista lapsista kertoo, että he ovat saaneet jonkinlaisia ehdotuksia vierailta verkossa, kun aikuiset olettivat lukeman olevan kuusi prosenttia. Moni on saanut myös kyselyjä henkilökohtaisista tiedoistaan.

Miten lapset oppisivat turvalliseen nettikäyttäytymiseen mikäli vanhemmat ovat pihalla paitsi lasten netin käytöstä, myös koko netistä? Eikö olisi viisasta laittaa kouluihin vanhemmille pakollinen nettikurssi? Ei pelottelua netin vaaroista, vaan asiallista tietoa netistä. Samalla voisi opastaa vanhempia myös pelien suhteen. K-18 merkintä pelissä kun on yhtä sitova kuin tupakallakin.

Koulua, eikä yhteiskuntaa voi laittaa vastuuseen lasten netin käytöstä. Vastuu on vanhempien. Jonkun on vain oltava riittävän rohkea sanoakseen sen. Populistinen kieltojen ehdottelu ei ole oikea tie lastensuojeluun, vaan vastuun ottaminen, ja vastuullisten osoittaminen. Lasten ollessa kyseessä vastuun kantaa ensisijassa vanhemmat. Annetaan siis heille eväät tehtäväänsä. Kerran lukukaudessa pakollinen infotilaisuus mm. netistä.

Santeri Kyröhonka
Helsinki

Lapsen viattomuutta suojeltava

08.02.2008 19:20

Hienoa, että lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön puututaan taas poliittisella kentällä. Mm. Itä- Suomessa jaettavat rangaistukset ovat aivan käsittämättömän mitättömiä suhteessa asian vahingollisuuteen.

Miten tämä on mahdollista maassa jossa kauniit puheet siivittävät lasten elämää koskettavia alueita? Meidän aikuisten, terveiden aikuisten , tulee suojella kaikin tarvittavin keinoin maailman kauneinta asiaa- lapsen viattomuutta.

Salla Liukkonen

Kouluista ja hyvinvoinnista

07.02.2008 22:24

Olen tavattoman hämmästynyt ja suorastaan pöyristynyt - jos nyt luin oikein - tuon Kriden ohjelman oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Se sisälsi monia hyviä ja tärkeitä näkökohtia, mutta tuki- ja hyvinvointipalveluista puuttui olennainen osa: koulun sosiaalityö eli koulukuraattorit ja koulupsykologinen työ.

Opinto-ohjaus ja kouluterveydenhuolto ovat vain osa tukipalveluiden kokonaisuutta, eivätkä ilman moniammatillista verkostoa voi nykypäivänä vastata niihin haasteisiin joita suomalaisella peruskoululla ja toisen asteen oppilaitoksilla on. Minusta on käsittämätöntä, että nämä tärkeät ulottuvuudet on ohjelmassa unohdettu - onko se jokin ideologinen valinta vai riippuuko se vain siitä, minkä alan ihmisiä tuota ohjelmaa on ollut laatimassa?

Nimenomaan koulun sosiaalityö on yksi merkittävimmistä palveluista joka pyrkii osaltaa takaamaan oppilaiden ja siten koko kouluyhteisön hyvinvointia laaja-alaisella yhteiskunnallisella osaamisella sekä aktiivisella ja osallistavalla otteella - ehkäisevästi ja korjaavasti. Suosittelen ohjelmaa valmistelleelle ryhmälle asiaan palaamista ja asiantuntemuksen laajentamista yhteisen ja tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi!

Aila Wallin
Vantaa

Isovanhempien kotihoidontuesta

04.02.2008 21:44

Mummot hoitovapaalle eli ei isovanhemmat kuten jossain otsikossa luki eli miehen syrjintä vanhempana jatkuu siis myös isovanhempana ei vain esikoisen syntymän jälkeen, jolloin äidin korostunut asema on läsnä kaikkialla. Neuvoloissa, lomakkeiden täytössä ym.

Miten luokitellaan tukea saava isovanhempi, onko eläkkeellä oleva isovanhempi kelvollinen hoitamaan lapsenlapsiaan ja vahvistamaan sukupolvien välistä sidettä, hehän eivät voi jäädä vuorotteleuvapaalle? Myöskään meidän kaikkien isovanhemmat eivät asu naapurissa tai muutaman kilometrin säteellä...valtioko maksaa muuttamisen lapsen asuinpaikkakunnalle -kuinka käy isovanhempien suhteen, jos toinen muuttaa eri paikkakunnalle.

Valitaanko tehtävään kummankin vanhemman vanhemmat vai asetetaanko heidät eriarvoiseen asemaan. Tehdäänko lapsia sen takia että toiset hoitavat ja ottavat heistä vastuun siksi ajaksi kun he ovat pieniä ohikiitävän ajan.

Isovanhemmat ovat tehneet tehtävänsä ja suorittaneet osansa kasvattaessaan omat lapsensa, heidän uraputkensa jatkumisesta tuskin kukaan oli huolissaan. Maaseudulla, maatiloilla ym. isovanhempien asuessa samassa taloudessa tällainen toiminta oli luonnollinen osa lapsen turvaverkostoa, nykyaikana lähes mahdotonta.

Tehdyt tutkimukset kertovat, että ihmiset eivät halua hoitaa omia vanhempiaan, miksi heidän tulisi hoitaa lapsenlapsia alle 300 euron kuukausikorvauksella jolla me kotiäidiksi omasta tahdosta ja rakkaudesta lapsiin sekä omaa tyhmyyttämme olemme suostuneet.

Nim. Kahden pojan äiti

Bensavero

03.02.2008 12:32

Polttoaineiden kysyntää tulisi hillitä veronkorotuksilla ja näin ohjaa kansalaisia toimivan joukkoliikenteen käyttäjiksi. Varsinaisen polttoaineveron korottamisen sijaan kysyntää tulisi hillitä polttoaineiden arvonlisäverotuksen kiristämisellä, jonka yritykset voivat vähentää omassa verotuksessaan. Näin veron korotus ei siirtyisi kasvaneiden logistiikkakustannusten perässä muiden hyödykkeiden hintoihin.

Polttoaineet ovat tuontitavaraa ja markkinahinnat ovat nousussa. Pitkällä aikavälillä vaihtotaseen ylijäämä on lähes yhtä oleellista kuin tuottavuuden parantuminen. Kokonaisuudessaan verotusta ei tule kiristää vaan vastaavasti kohdistaa kevennykset työn verotukseen, elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvonlisäverotukseen.

http://jariturja.fi

Kuolemantuomio naisten oikeuksista lukemisesta

02.02.2008 22:02

Afganistanissa on tuomittu kuolemaan journalismin opiskelija, koska tämä oli ladannut internetistä farsin-kielisen artikkelin naisten oikeuksista (http://www.independent.co.uk/news/world/asia/sentenced-to-death-afghan-who-dared-to-read-about-womens-rights-775972.html) Tämä siis tämän päivän Afganistanissa, ei Talebanin hallitsemassa Afganistanissa. Vetoan KD:n kansanedustajiin, ja puoluejohtoon, jotta he osallistuisivat Afganistanin johdon painostukseen Sayed Pervez Kambakshin pelastamiseksi. Oheisessa jutussa on linkki vetoomukseen hänen puolestaan.

Santeri Kyröhonka

Sisäisen adoptio-oikeuden varjoarviomuistio

02.02.2008 21:58

Esa Erävalon pääkirjoitus KD-lehdessä 31.1. koskien homo- ja lesboparien adoptioita oli erittäin hyvä ja toi ydinkohdat esiin selkeästi. Esitän muutaman täydentävän huomion: EE: " Siksi nyt lapsen ja hänen vanhempansa kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön välille ei voi vahvistaa sukulaisuussuhdetta riippumatta siitä, onko lapsi saanut alkunsa vanhemman aikaisemmassa suhteessa ... "

Tällaiset tapaukset pureutuvat vanhempain- ja lasten oikeuksien ytimeen negatiivisella tavalla. Jos laki hyväksytään, on erittäin oletettavaa, että sellaiset tapaukset lisääntyvät, joissa avio- tai avoeron jälkeen biologinen isä joutuu taistelemaan sitä vastaan, ettei hänen kaikkia oikeuksiaan omaan lapseensa yritetä viedä väkisin. Jo nykyään on yleistä, että tapaamisoikeudesta ja huoltajuudesta tulee vaikeita kiistoja, mutta nyt peliin tulisivat adoption myötä lopullisesti ja purkamattomasti kaikki sukulaisuussidettä koskevat oikeudet. Useat samaa sukupuolta olevien parien adoptiota kannattavat pyrkivät hälventämään näitä epäluuloja korostamalla sitä, että biologisen vanhemman mielipidettä kunnioitetaan nykyisenkin lain mukaan, mutta toisaalta jo nykyisissä eri sukupuolta olevien parien sisäisen adoption tapauksissa on nähtävissä tiettyä kireyttä.

Olen lukenut kirjoituksia, joissa etävanhempana olevalle biologiselle isälle tarjotaan lapsensa sisäistä adoptoimista pois äidin uudelle aviomiehelle perustella, että "tällöin isä vapautuu elatusmaksuista". Asiaa on myös pohjustettu mahdollisella vuosikausien vieraannuttamisprosessilla, jossa lapsen ja biologisen isänsä tapaamisia on järjestelty katkonaisesti tai harvakseltaan. Mikään tällainen ei kuitenkaan ole järkevä syy adoptiopapereiden allekirjoittamiseen.

Adoption ongelma koskee isän puolelta myös isovanhempia. He eivät välttämättä näe lapsenlastaan enää koskaan. Rekisteröidyn naisparin suhteessa on eri sukupuolta olevien parien suhteisiin verrattuna ylimääräisiä seikkoja, jotka saattavat ajaa osapuolet adoptio-oikeuden väärinkäytöksiin ja mahdollisiin laittomiin taloudellisiin järjestelyihin adoption edistämiseksi kaikesta huolimatta. Tähän on olennaisimpana syynä se, ettei naispari voi saada molemmille osapuolille yhteistä biologista lasta ja tämä seikka johdannaisineen luo paineet väkinäisiin kiertoteihin kaikin mahdollisin tavoin. Tästä lisää hieman edempänä.

Eri sukupuolta olevien parien uusperheissä sen sijaan on yleistä, että parilla on mahdollisuus yhteisiin biologisiin lapsiin ja perhejärjestelyt pidetään ennallaan. EE: " ... vai onko lapsi saatu rekisteröidyn parin yhteisellä päätöksellä esimerkiksi hedelmöityshoidon avulla. " Vastoin yleistä käsitystä, naisparien lastensaanti ei ole helppoa. Parisuhteen ulkopuolinen sukupuolisuhde tai koti-inseminaation käyttö ovat juridisesti selviä asioita, isällä on vastuu lapsestaan ja isyys vahvistetaan. Tällöin naisparin toinen osapuoli ei tarvitse sisäistä adoptio-oikeutta mihinkään, koska lapsella on juridisesti äiti ja isä. Sisäisen adoptio-oikeuden käyttö loukkaisi lapsen ja isän oikeuksia edellä esitetyin tavoin. Sen sijaan oheishuoltajuus rajoitetummin oikeuksin on nykylakienkin mukaan mahdollista.

Mitä hedelmöityshoitoihin hedelmöityshoitolain 22.12.2006/1237 (Finlex) tulee, niissä on tai sanotaanko, että lakiin jäi kiihtyneen eduskuntakäsittelyn jäljiltä käytännön seikkoja, joista adoptiokeskustelussa monet puoltajat ovat tässä vaiheessa hiljaa. Käyn läpi tärkeimpiä pykäliä.

2 § 1. momentti: ----- Tässä laissa tarkoitetaan: 1) parilla naista ja miestä, jotka elävät keskenään avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa; ----- Kommentti: rekisteröitykään naispari ei ole hedelmöityshoitolain tarkoittama pari.

8 § 6. momentti: ----- Hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos: 6) on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. ----- Kommentti: tämän perusteella on epäselvää, voiko hedelmöityshoitoa lainkaan antaa tällaisen lain mukaan naisparin sisäistäkään adoptiota varten.

16 § 2. momentti: ----- Luovuttajan sukusoluja voidaan käyttää hedelmöityshoitoon muulle kuin parille vain, jos hän on antanut suostumuksensa siihen. Siittiöiden luovuttaja voi lisäksi suostua siihen, että hänet voidaan vahvistaa tällaisen hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi, jolloin häneen sovelletaan, mitä 12 §:n 1 momentissa säädetään tietojen antamisesta hedelmöityshoitoa saaneelle. ----- Kommentti: naisparille annettava hoito on 2 § 1. momentin mukaan \"muulle kuin parille\" annettavaa hoitoa ja tämän pykälän perusteella vaaditaan luovuttajalta erityistä suostumusta tällaisen hoidon antamiseen. Luovuttajat ovat muutenkin vähissä ja niiden määrä, jotka ovat tällaisen suostumuksen antaneet, saattaa olla useimmilla klinikoilla nolla.

21 §: ----- Sukusolujen luovuttamisesta ei saa luvata eikä suorittaa palkkiota. Luovuttajalle voidaan kuitenkin suorittaa luovutuksesta aiheutuvista kuluista, ansionmenetyksestä ja muusta haitasta kohtuullinen korvaus sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa tarkemmin säädetään. Sopimus luovutukseen liittyvästä muusta korvauksesta tai suorituksesta on mitätön. ----- Kommentti: klinikoilla on nyt ja jatkossa odotettavissa asiakkaiksi naispareja ja heidän mukaansa hankittua miestä, joka ei olisi antamassa 16 § 2. momentin mukaista suostumusta isyyden vahvistamiseksi. Tällöin voi hyvinkin olla epäiltävissä, että tätä pykälää yritetään kiertää. Tähän viittaavat myös ilmoitukset, jossa sukusolujen luovuttajaa haetaan naisparille.

23 § 1. momentti: ----- Henkilöllä, joka on voinut syntyä luovutetusta sukusolusta tai alkiosta, on salassapitosäännösten estämättä oikeus 18 vuotta täytettyään saada palvelujen antajalta jäljennös hoitosuostumuksesta ja siihen merkitystä luovuttajan tunnuksesta. Ilmoittamalla luovutusrekisteriin luovuttajan tunnuksen hänellä on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. ----- Kommentti: kuten tunnettua, on tämä perustuslain edellyttämä kohta tyrehdyttänyt luovuttajien määrän muutenkin lähes tyystin.

Yleiskuva siis alkaa hahmottua, hedelmöityshoitotapaukset sisäisen adoption motiiveina ovat nykylaeilla pitkällä tähtäimellä marginaalissa. Lain kohteeksi joutuvat lapset, joiden isä on tiedossa ja jonka oikeudet ovat aiemmin vahvistetut. Joidenkin sisäisen adoption kannattajien todellinen tavoite on laatia yleisesti järjestelmä, jossa lapsen isyys voidaan ohittaa monin eri tavoin ja juridiset oikeudet siirtää joustavasti lapsen äidin tahdon mukaan kenelle tahansa. Samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuden käsittely eduskunnassa vaatii etukäteen harkitun strategian, jossa lain vaikutukset ja tavoitteet huomioidaan kauttaaltaan.

Ei ole selvää, ovatko oikeusministeriön tähänastiset selvitykset tarpeeksi kattavia ja rehellisiä tätä varten. On myös tärkeää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennakoida, mitä lakeja hallituksen esitys todennäköisesti tulee muuttamaan ja mitä uusia lakeja aiotaan mahdollisesti säätää. Eräs mahdollisuus on, että hallitus edellä esitetyistä syistä avaisi hedelmöityshoitolain 2, 8 tai 16 pykälien muuttamiseksi. Jos näin kävisi, on varmistettava, että lakivaliokunta saa käsittelyynsä myös rinnakkaisaloitteen, jossa hedelmöityshoitolakia yritettäisiin palauttaa suunnilleen LaVM 12/2006 pohjalle, jossa muille kuin naisen ja miehen muodostamalle parille annettavat hedelmöityshoidot olisivat yksiselitteisesti kiellettyjä.

Samalla voi ehdottaa muitakin hedelmöityshoitolain eettisiä ongelmia korjattaviksi. Jos hallitus ei avaa hedelmöityshoitolakia, on tehtävä hedelmöityshoitolain 2 ja 8. pykälien sanamuodon perusteella selväksi, että kyseinen laki ei ole peruste saman sukupuolen adoptioiden käyttöönottamiselle. Muita tarkkailtavia lakeja ovat isyyslaki ja kaikki ne lait, jotka määrittävät vanhempainoikeuksia sen perusteella, onko kyse äidistä tai isästä.

Mikko Nummelin