www.kd.fi » Uutiset » NATO-korttia ei väläytelty turvallisuusseminaarissa

NATO-korttia ei väläytelty turvallisuusseminaarissa

24.01.2015

Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys ei näytä ajankohtaiselta, jos ulko-ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden puheenparsiin on luottaminen. Kristillisdemokraattien tänään järjestämän puolustuspolitiikkaa vuoteen 2025 asti luodanneen seminaarin asiantuntijoista kukaan ei väläytellyt Suomen NATO-jäsenyyttä.

Aiheesta alustanut Puolustusministeriön yksikön johtaja Helena Partanenkin tyytyi vain esittelemään Suomen laajaksi paisunutta kumppanuutta sotilasliiton kanssa. Hänen mukaansa vuodesta 1994 jatkuneessa kumppanuudessa Suomi on pyrkinyt hyödyntämään maksimaalisesti kaikki yhteistyömahdollisuudet.

Ukrainan kriisin jälkeisessä NATO:n huippukokouksessa oli kuitenkin jo nähtävissä tietty ajattelutavan muutos. EU:llakin pitäisi olla kyky reagoida kriisitilanteissa. Partanen muistutti, että Euroopan puolustus perustuu sotilasliittoon. Vain kuusi EU:n jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ei ole NATO:n jäseniä. Päällekkäisiä järjestelmiä tuskin Eurooppaan luodaan.

Puolustusvoimien, Puolustusministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat tuntuivat olevan yhtä mieltä siitäkin, ettei Venäjä katsoisi suopeasti Suomen liittymistä sotilasliiton jäseneksi. Suomen NATO-jäsenyys olisi ollut Upin vanhemman tutkijan Sinikukka Saaren mukaan Venäjälle yhtä vaikea pala jo vuonna 2000.

Puolustusministeriön yksikön johtaja, Maanpuolustuslehden päätoimittaja Janne Kuusela puolestaan arvioi, ettei Venäjä kunnioita muuta kuin voimaa ja siksi se pelkää NATO:n laajentumista. Hän kuitenkin arvioi Venäjän tietävän, millä puolella Suomi olisi, jos konflikti Venäjän ja NATO:n välille syttyisi.

Everstiluutnantti Kari Kaakinen Pääesikunnasta puolestaan vakuutti, ettei Puolustusvoimissa ole asetettu mitään esteitä Suomen mahdolliselle NATO-jäsenyydelle. Kaakinen piti pahimpana vaihtoehtona sitä, että Suomi eristyisi kaikista.

– Puolustusvoimat toteuttaa sitä politiikkaa, että ylläpidetään valmiutta Suomen jäsenyydelle. Tarkoitus on, ettei jäsenyyden tiellä olisi mitään rakenteellisia esteitä.