Kultuurista henkistä pääomaa

Johdanto

Kulttuuri on ihmisen henkistä ja aineellista toimintaa ja sen tulosta. Kulttuuri syntyy ihmisen työstä ja se on erilaisten ryhmien henkisen, sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen toiminnan kokonaisuus. Eurooppalaisen ja suomalaisen kulttuurin henkiseen perustaan ovat historiallisesti vaikuttaneet erityisesti juutalais-kristillisen uskonnon eettiset periaatteet, helleeninen demokratia- ja tasa-arvokäsitys sekä roomalainen oikeusjärjestelmä. Kansallisen identiteetin syventäminen, perinteiden säilyttäminen ja perusarvojen kunnioittaminen ovat suomalaisen kulttuurielämän avainkysymyksiä.

Moniarvoistuva yhteiskunta tarjoaa henkisen ilmaisuvapauden eri taidemuotojen kautta mutta rajoittamattomana se johtaa ihmisarvoa loukkaaviin muotoihin. Ihmisen luovuus on tarkoitettu palvelemaan elämää suojelevia ja rikastuttavia toimintoja. Siksi kulttuuria ja taidetta ohjaamaan tarvitaan kristillisistä perusarvoista nousevaa vastuullista vapautta. Kristinusko kuuluu keskeisesti suomalaiseen kulttuurikuvaan. Kristillisiä perinteitä tulee vaalia ja ne on saatettava niille kuuluvaan arvoon yhteiskunnassa. Kristillisten arvojen väheksyminen köyhdyttää kulttuurielämää ja luo edellytykset yksilöiden ja yhteisöjen välisille ristiriidoille. Siksi kristillisdemokraattisen kulttuuripolitiikan yhtenä keskeisenä päämääränä on edistää kristillisten perusarvojen kunnioittamista.

Pohja kulttuuri- ja taidekasvatukselle luodaan kodeissa ja sitä tuetaan päiväkodeissa, perusopetuksessa sekä jatkokoulutuksissa. Kulttuuri- ja taidekasvatus luo lapsille ja nuorille onnistumisen kokemuksia, kehittää mielikuvitusta ja luovuutta, lisää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä auttaa ymmärtämään elämän ilmiöitä ja luomaan niihin omia merkityksiä. Kulttuuri- ja taidekasvatus parantaa lasten ja nuorten itseilmaisua ja itsetuntemusta. Siksi taidekasvatuksen avulla voidaan hyvin vahvistaa lapsen ja nuoren itsetuntoa ja identiteettiä, joka on yksi keskeisimmistä koti- ja koulukasvatuksen tavoitteista. Perheille suunnatun kulttuuritarjonnan tulisi olla eettisesti vastuullista, perheyhteisöä kokemuksellisesti vahvistavaa ja siinä tulisi olla taidekasvatuksellinen aspekti.

Kulttuuri- ja taidekasvatus on myös mitä parhain pohja uusille innovaatioille. Kristillisdemokraatit näkevät tärkeänä taidekasvatuksen merkityksen myös maamme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäjänä ja ylläpitäjänä.

Kulttuurimyönteisten päätösten tekeminen vaatii tänä päivänä päättäjiltä ja vastuunkantajilta erityistä rohkeutta, johon kristillisdemokraattien kulttuuripoliittinen ohjelma haluaa myös osaltaan kannustaa ja rohkaista. Hyvän kulttuuripolitiikan kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävät ja kauaskantoiset vaikutukset voidaan sekä nähdä että mitata!

Useat kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin läpi koko elämän. Aktiivisen kulttuuriharrastuksen tiedetään parantavan elämänlaatua sekä edistävän terveyttä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Harrastuksissa syntyvät yhteiset verkostot parantavat elämänhallintaa. Kulttuuri ehkäisee yksinäisyyttä ja sairastumisia. Kulttuurielämykset lisäävät kokemusta elämän merkityksellisyydestä ja vahvistavat elämänhalua. Kulttuurin ja taiteen terapeuttisia muotoja ja vaikutuksia käytetään hyväksi myös sairauksien parantamisessa, kivunlievityksessä ja kuntoutuksessa. Sukupolvien välillä kulttuurisen pääoman ja hiljaisen tiedon siirtyminen isovanhemmilta lapsenlapsille on erittäin tärkeää ja merkityksellistä molemmille osapuolille. Hankkeita, joilla voidaan tutkimusperustaisesti todistaa kulttuurin ja taiteen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia, tulee tukea ja koota yhteen kulttuuripoliittisen päätöksenteon tueksi. Vuoden 2009 alusta käyttöönotettu verovapaa kulttuuriseteli tulee tukemaan työelämässä olevien mahdollisuutta kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen.

Vammaisten elämänhallintataitoja voidaan hyvin harjaannuttaa heille suunnatulla, tavoitteellisella, hyvinvointia parantavalla kulttuuri- ja taidekasvatuksella. Vammaisten kulttuuri- ja virkistystoimintaa varten kunnissa tulee olla koordinaattori tai terapeuttisen virkistystoiminnan ohjaaja, joka huolehtii vammaisten kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan aktiviteettien järjestämisestä ja saavutettavuudesta sekä kulttuuritilojen esteettömyydestä. Vammaisilla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet ammatilliseen taidekoulutukseen sekä omaehtoisen kulttuurin luomiseen.

Eettisesti kestävä kulttuurituotanto (elinkaariajattelu) tulee olla kulttuuritoiminnan ja rahoituksen keskiössä. Kulttuuripolitiikan etiikkaa kuvataan reilun kulttuurin käsitteellä, joka tarkoittaa kulttuurin tasavertaista saavutettavuutta kaikille.

Linkit:

Kulttuuriohjelma(pdf)