Koulutus, tiede ja kulttuuri

Kristillisdemokraatteina korostamme laaja alaisen koulutuksen ja korkeatasoisen sivistyksen merkitystä yhteiskuntamme menestystekijänä. Koulutuksen ja osaamisen tarve korostuu entisestään tulevina vuosikymmeninä kansainvälisen kilpailun kiristyessä ja huoltosuhteen heikentyessä.

Peruslähtökohtana on sivistyksen tasa-arvo, joka merkitsee sitä, että jokaiselle annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Koulutukseen panostaminen on yhteiskunnalta sijoitus niin henkisen kuin taloudellisenkin hyvinvoinnin puolesta. Koulutuksen on tuettava ymmärtävää, elinikäistä oppimista, elämänhallinta ja vuorovaikutustaitoja sekä kestävien elämänarvojen omaksumista.

Lähtökohtana on koko ikäluokan kouluttaminen, mikä merkitsee opiskelun mahdollistamista oppilaan sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta. Vammaisten ja muiden erityisryhmien opiskelumahdollisuudet tulee myös turvata. Suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen periaate on koulutuksen maksuttomuus, mikä tulee olla linjana myös jatkossa perus- ja ammatillisen sekä korkeakouluopetuksen kohdalla.

Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, tukiopetuksen ja erityisopetuksen resurssien sekä opetuksen tukipalvelujen lisääminen ovat välttämättömiä monilla paikkakunnilla. Kouluihin tulee taata pätevä opettajakunta ja terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, koulukuraattorin tai -psykologin riittävät palvelut sekä tuki- ja jakotunteja.  Koulujen kerhotunteja tulee lisätä aamu- ja iltapäivähoidon helpottamiseksi.

Tällä hetkellä lähes viidesosa nuorista jää vaille ammatillista tutkintoa. Nykyistä koulupudokkaiden 10-15 prosentin osuutta on saatava pienennetyksi. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta tulee lisätä ja panostaa etenkin aloille, joissa on tulevaisuudessa pulaa työvoimasta. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa on syytä lisätä.

Yrittäjyyttä ja kilpailukykyä tukee voimakas koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus. Suomalaisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta tulee tehdä osaajien houkuttelukeino Suomeen.

Pidämme tärkeänä, että tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2011 mennessä. T&k-panostusta on suunnattava erityisesti vientiin suuntautuville pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille. Oppilaitosten, työhallinnon ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta tulee edelleen lisätä, jotta koulutuksen painopiste vastaisi paremmin työvoiman tarvetta.

Linkit:
Kulttuuripoliittinen ohjelmaluonnos
Koulutuspoliittinen ohjelma
Tavoiteohjelma (pdf)
Yleisohjelmaan